tiistai 30. kesäkuuta 2009

Malliksi tallennettu kaavio ei tykkää teemoista

Viime viikolla tulin noituneeksi joitakin Office-ohjelmien oletusasetuksia ja siinä yhteydessä mainitsin mahdollisuuden tallentaa muokattu kaavio malliksi (vinkki löytyy ihan postauksen lopusta). Eräs neuvoa hyödyntänyt käyttäjä lähetti minulle kiitossähköpostia ja ihmetteli samalla miksiköhän muokattu kaaviomalli ei toimi kunnolla teemojen kanssa!

Näin tosiaan on: Kaaviomallin tallennushetkellä käytössä ollut teema näyttäisi junttaantuvan pysyvästi malliin. Käytännössä tämän huomaa siitä, että teema vaihdettaessa kaaviossa ei tapahdu yhtään mitään, vaikka työkirjassa muut teemojen mukaiset muotoilut muuttuisivatkin.

Ongelmasta pääsee eroon valitsemalla Asettelu-välilehdeltä painikkeen Palauta vastaamaan tyyliä. On tosin mahdollista, että tässä yhteydessä jotkut muotoiluista muuttuvat. Itselläni on esimerkiksi malli, johon olen korjannut akseleiden asteikkoväliä ja akseleiden otsikoita sekä muuttanut kaavion taustalla olevaa hilaviivoitusta (Excelin kielellä pääviiva) vähemmän silmiinpistäväksi pisteviivaksi. Akseleihin kohdistuvat muutokset säilyivät teema vaihdettaessa sellaisina kuin olin ne alun perin tallentanut, sen sijaan hilaviivoitus muuttui ja teetti lisäkorjauksia.

Lopuksi vähän nippelitietoa sille, joka joutuu itse varmuuskopioimaan tärkeitä tiedostojaan: Kun kaavio tallennetaan malliksi, tuloksena on jokaista mallia kohti erillinen .crtx-tarkentimella varustettu tiedosto. Ne sijaitsevat käyttäjän omien mallien oletustallennuskansion eli Mallit-kansion Charts-nimisessä alikansiossa. (Ko. kansion koko polun saa selville mm. Wordista käsin Tallenna nimellä -valintaikkunasta, jossa on Mallit-kansion pikakuvake.)

perjantai 26. kesäkuuta 2009

Kiitos hienosta musiikista Michael Jackson

Uutinen Michael Jacksonin kuolemasta vaikutti minuun paljon syvemmin kuin esimerkiksi uutinen prinsessa Dianan kuolemasta aikanaan. Michael Jackson ei aivan yllä top 10 -suosikkieni joukkoon, vaikka rajaisinkin laajalla alueella rönsyilevää musiikkimakuani. Silti hän teki mielestäni hienoa musiikkia, joka on soinut taustalla monen monissa elämänvaiheissa. Itse asiassa muistan Michael Jacksonin tehneen musiikkia melkein yhtä kauan kuin olen musiikin päälle jotakin ymmärtänyt!

Twitterissä aamupäivällä:

…Wird das mal eine Frage sein, die wir uns stellen? Wo warst Du, als Michael Jackson starb? #Diana #Kennedy

(Kyselemmekö vielä joskus toisiltamme:"Missä olit ja mitä teit kuullessasi Michael Jacksonin kuolemasta.")

*****

Ensimmäiset uutiset Michael Jacksonin kuolemasta sain tietenkin Twitterin kautta. Taas koin sen ristiriitaisuuden, mikä liittyy sosiaalisen median välityksellä leviävään tietoon: Asia lähtee leviämään vähän ennen kuin "viralliset" lähteet ovat ehtineet julkaista siitä sanaakaan. Uutisen todenperäisyyttä arvioidessaan kuitenkin lähtee hakeman lisätietoa näistä virallisemmista lähteistä ja niin sitä pyörii huhun ja tiedon välillä niin kauan, kunnes joku vakiintuneen tiedonvälityksen edustaja huhun tiedoksi vahvistaa. Eikä tähänkään aina ole luottamista, sillä nopean tiedonvälityksen vaatimukset ovat tuottaneet hutilointeja ja tuottavat jatkossakin.

(Kuulin aivan äsken, että Groove FM soittaa tänään kello 17–18 välillä pelkästään Michael Jacksonin musiikkia.)

torstai 25. kesäkuuta 2009

Oletusasetukset = käyttäjän tyhmistämisasetukset

Sitähän luulisi, että ostaessaan kaupasta ns. valmisohjelman, se olisi käyttökelpoinen, kunhan asentaa. Höpö höpö! Valitettavasti tietyt Wordin, Excelin ja PowerPointin oletusasetukset saavat käyttäjänsä vaikuttamaan vähintään huolimattomilta. Legendaarinen omituisuus lienee Wordin sinnikäs (kiusana jo monen version ajan) tapa tarjota ajatusviivaa (Alt+0150) sananalkuisen yhdysmerkin tilalle. Tämän "pitkän tavuviivan" pois ottamista en nyt ryhdy enää edes neuvomaan, koska sen korjaaminen lienee niitä ensimmäisiä asioita, mikä Wordia käyttöönotettaessa tehdään. Ja jos joku on sitä mieltä, että asialla ei ole suurtakaan merkitystä niin ilmeisesti sama henkilö hyväksyisi esimerkiksi kysymys- tai huutomerkin sananalkuisen yhdysmerkin tilalle. Kukin tietysti tyylillään.

MS Office 2007 -version graafiset kuvaajat ovat pääsääntöisesti olleet varsin fiksuja ja merkittävä parannus aikaisempaan ainakin, jos pitäydytään tavanomaisissa tolpissa ja ympyröissä. Joitakin hiuksia nostattavia esimerkkejä tosin edelleen löytyy. Yleinen käytäntö, jolla ympyräkaavioita käytettäessä korostetaan tietyn viipaleen edustamaa asiaa, on irrottaa ko. viipale muusta kokonaisuudesta. Sekä Excel- että PowerPoint 2007 -ohjelmassa kaavioiden Muotoile arvosarjat -valintaikkunan Sarjan asetukset -kohdassa on liukusäädin, josta vetämällä kaikki viipaleet lähtevät irtoamaan toisistaan. Eihän tällaista kukaan tolkussaan oleva ihminen mene käyttämään. Kuvassa sektorin hajotuksen (?) arvo on vasta 15 %. Sen verran hellämielinen olen, etten mennyt ottamaan kuvaa arvolla 100 %. Missähän sellaista ympyräkaaviota on muuten ajateltu käytettävän vai onko toiminnon ohjelmoija ollut mustan huumorin ystävä?

Yhden, korkeintaan kahden viipaleen irrottaminen on vielä korostuskeino, mutta kaikkien viipaleiden räjäyttäminen irti kokonaisuudesta vain sotkee. Mm. Stephen Kosslyn sanoo mainiossa kirjassaan Clear and to the point, että enintään 25 % koko kaavion pinta-alasta voi olla irrotettuna. Tämän jälkeen viipaleiden irrottamisesta tulee häiriötekijä.

Viipaletta irroittaessaan kannattaa unohtaa koko valintaikkuna ja toteuttaa toiminto napsauttamalla ensin valittua ympyrää irrotettavan viipaleen kohdalla, jolloin se yksin jää valituksi. Tämän jälkeen kyseinen viipale vedetään erilleen muusta kaaviosta

Yleensäkin vähänkään erikoisempi kaavio vaatii paljon manuaalista korjailua ja nysväämistä. Jos esimerkiksi pylväskaavion y-koordinaatilla joutuu menemään negatiivisten lukujen puolelle, kannattaa varata riittävästi aikaa mm. pylväiden päälle mätkähtävien luokkaotsikoiden korjaamiseen! Jos piirtää usein muita kuin ihan perusperuskaavioita, kannattaa tutustua mahdollisuuteen tallentaa muokattu kaavio malliksi. Tähän tarvittava Tallenna mallina -painike löytyy kaaviotyökalujen Rakenne-lisävälilehdeltä Ja malli voidaan muuten tallentaa sekä PowerPointista että Excelistä ja se on käytössä molemmissa ohjelmissa riippumatta siitä, kummassa se on tallennettu. Samaisella Rakenne-välilehdellä oleva Vaihda kaaviolaji -painike avaa valintaikkunan, jonka vasemmassa ylänurkassa olevalla Mallit-kansion kuvakkeella tallennetut kaaviomallit saadaan käyttöön. Suosittelen.

maanantai 22. kesäkuuta 2009

Ei mitään kevyttä ajanvietettä

Joka vielä on sitä mieltä, että sosiaalinen media on vain hemmoteltujen uusavuttomien kevyttä ajanvietettä, tutustukoon alkajaisiksi näihin sivuihin:

http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1905125,00.html
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/06/twitter-vallankumous_iranissa_809403.html
http://search.twitter.com/search?q=%23Iranelection
http://mashable.com/2009/06/21/iran-election-timeline/ (via @markosuomi tätä artikkelia kirjoittaessani)

Narsistiset, oman erinomaisuutensa ympärillä pyörivät mistään piittaamattomat Twitter-käyttäjät (#ironia) ovat myös alkaneet suurin joukoin osoittamaan tukeaan Iranin opposition edustajille vihreillä avatarkuvilla tai niihin liitetyillä vihreillä elementeillä.

Vaikka tämän postauksen pääsisällöksi nousi lähinnä Twitter, kyse ei ole tästä nimenomaisesta välineestä vaan yleensäkin sosiaalisen median merkitysestä: Maailmasta on yhä vaikeampi löytää kolkkaa, jossa voisi toimia täysin pimennossa. (Ja tämähän ei sitten tarkoita sitä, että kaikki Twitterissä, Facebookissa, blogeissa, YouTubessa jne. sanottu tai näytetty olisi totta yhtään sen enempää kuin Wanhassa Maailmassa oli totta kaikki lehdessä sanottu.)

torstai 18. kesäkuuta 2009

Jussinpäivän edellä

Kesäkiertue on tältä erää ohi, mutta ei sentään ihan kokonaan: Kotikaupungissa pidettävät seminaaripäivät ovat elokuussa. Tässä vaiheessa kuitenkin haluan kiittää Turun, Helsingin, Kuopion ja Oulun osallistujia. Oli mukavaa ja sain paljon uusia ajatuksia, kuten hyvänä koulutuspäivänä yleensä käykin.

Säät eivät taida juhannusta suosia ainakaan jos sen haluaa viettää mökkeillen ja saunoen. Alkuviikosta Twitterissä yksi kaveri totesi Suomen olevan melkein kuin Mordor. Hyvin sanottu! Kaikkia eivät sateiset ja koleat kelit kuitenkaan haittaa. Nuorempi henkilökohtainen työterveyshoitajani Nelli on sitä mieltä, että sateella voi hyvin uida, koska joka tapauksessa kastuu:

Tuolin ja näppäimistön välistä kirjoitellaan vielä noin parin viikon ajan juhannuksen jälkeen. Nyt edessä on kuitenkin pitkä viikonloppu, jonka toivottavasti mahdollisimman moni käyttää miten parhaaksi näkee! Tiesitkö, että juhannuksena ei ole välttämätöntä kärvistellä ahtaassa mökissä sateella? Yhtään mitään ei ole pakko tehdä vain sen vuoksi, että kalenterissa lukee jotakin. Mukavaa jussia!

torstai 11. kesäkuuta 2009

Twitter-lukutaidosta, lisälinkkejä

Tiistaisen postaukseni jälkeeen löysin uutta materiaalia, joka varmasti valaisee lisää Twitterin olemusta. O'Reilly Radar -sivulla on hyvä artikkeli Twitter is Not a Conversational Platform. Sen kirjoittaja Mark Drapeau lähtee ajatuksesta, että Twitter tulisi nähdä luonteeltaan jonkinlaisena yhteisen tiedon tuottamisen ja jakamisen välineenä. Se olisi siis lähempänä wikiä kuin niitä välineitä, joiden pääasiallinen käyttötapa on keskustelu ja välitön viestinvaihto. Yleinen harhakäsitys kun on, että Twitter on jonkinlainen keskustelualusta ja tätä odottaessaan todennäköisesti pettyy. Näyttää myös siltä, että tyypillinen Twitterin käyttäjä on melko passiivinen (ks. Harvard Business Publishing, artikkeli Twitterin käyttäjätutkimuksesta). Twitterissä tiedon tuottajien ja sen käyttäjien välinen suhde on samansuuntainen kuin Wikipediassa: n. 10 % Twitterin käyttäjistä tuottaa n. 90 % sisällöstä.

No Twitterin nurjaan puoleen vielä palatakseni, tietyn tyyppisiä käyttäjiä pidetään rasittavina, mutta heistä on myös revitty huvi irti: Tweeting too hard, Where self-important tweets get the recognition they reserve. Osa näistä on todennäköisesti parodiaa, mutta luultavasti jotkut ovat myös ihan tosissaan.

" I make multi-million $ decisions on a regular basis -- why is it soooo difficult to decide what to do with my hair?"

tiistai 9. kesäkuuta 2009

Twitter vaatii lukutaitoa

Hiljattain julkaistusta Nielsenin tutkimuksesta käy ilmi, että 60 % uusista Twitter-käyttäjistä jättää palvelun ensimmäisen käyttökuukauden jälkeen. Tähän ilmiöön liittyen kannattaa lukea Howard Rheingoldin artikkeli "Twitter Literacy (I refuse to make up a Twittery name for it)". Rheingoldin mukaan medialukutaito ("…taito suodattaa ja arvioida vastaanotettua informaatiota"), tarkemmin Twitter-lukutaito, ratkaisee miten hyödylliseksi välineen kokee.

Twitter on arkipäiväinen, keskinkertainen, täynnä solipsistista hälyä ja narsistista itsekehua, mutta sitä samaa on täynnä koko Internet. Twitter ei pohjimmiltaan ole sen kummempi kuin ihmisten "reaalimaailma" (tuntuu hassulta käyttää tuota sanaa, mutta näemmä päädyn sitä kuitenkin käyttämään). Jostakin syystä ihmiselle tyypillinen saa ylimääräisen miinuskertoimen näkyessään sähköisenä. Ehkäpä arjen vuorovaikutuksessa ihmisten huonot puolet on helppo unohtaa, koska keskustelutilanteet etenevät ja harvemmin puheenvuoroja kirjoitetaan sellaisenaan muistiin. Internetissä vuorovaikutus perustuu vielä pitkälti tekstiin ja nopeatempoisessa Twitterissäkin teksti näkyy tallentuen pysyvästi tilin haltijan arkistoon. Ajan kuluminen ei valitettavasti jalosta typerää ja narsistista!

Rheingold luettelee useita Twitterin ominaisuuksia, jotka käyttäjän on ymmärrettävä ja joiden kanssa hänen täytyy opetella tulemaan toimeen. Käyttäjästä itsestään on pitkälti kiinni se, kääntyykö ominaisuus hänen kannaltaan hyödylliseksi vai häiritseväksi:

Avoimuus - kuka tahansa voi seurata ketä tahansa, ellei tilinhaltija sitten ole määritellyt tiliään suljetuksi. Juuri tämä avoimuus sai minut valitsemaan Twitterin eikä Jaikua kun oli "pakko" kokeilla jotakin mikrobloggaushärpätintä. Jaikun kutsusysteemi vaikutti minusta ikävän sisäpiirimäiseltä, mitä en ymmärrä silloin kun puhutaan avoimuudesta ja sosiaalisesta. Tuskin kutsusysteemi pitää loitolla spämmääjiä ja trollaajia? Aina joku tuntee jonkun ikävän tyypin, joka sitten pääsee ilmapiiriä pilaamaan. Ehkä ymmärsin Jaikun väärin, mutta selittäköön kutsusysteemin merkityksen joku, joka ymmärtää sen paremmin!

Läsnäolon kokemus - tämä korostuu erityisesti minulla, koska teen välillä pitkiä aikoja töitä yksin vain koirat seuranani. Pidän siitä, että saan elonmerkkejä muista ihmisistä, joista osasta on tullut jopa jollakin tavoin tuttuja. Parhaan käsityksen Twitteristä saa jos pystyy notkumaan mukana tunnin pari esimerkiksi päivittäin tai edes joka toinen päivä. Jos tilinsä pääsee tarkistamaan vain harvoin, Twitter voi tuntua käsittämättömältä. Mukana notkuminen on toisaalta huonosti sanottu. Twitter ei vaadi herkeämätöntä tarkkaavaisuutta vaan tweettejä voi lukea kun itselle sopii.

Vastavuoroisuus - Twitteriä on sanottu narsistien hiekkalaatikoksi, jossa kaikki höpäjävät itsekseen omia juttujaan (ks. video, jonka löysin Tuhat sanaa -blogin kautta!). Sanoisin, että tähän kokemukseen voi ja pitääkin itse vaikuttaa! Minun Twitterissäni ihmiset kysyvät toisiltaan asioita ja vastaavat toisilleen. Vastauksia voi lähettää julkisesti sekä yksityisesti. Etsin äskettäin ilmaisia Euroopan karttoja vektorigrafiikkana. Office Onlinen kartoissa maantietoa oli tulkittu kieltämättä mielenkiintoisella tavalla, mutta tarvitsin oikein piirrettyjä karttoja. Heitin kysymyksen Twitteriin, kului 15 minuuttia ja Uudessa-Seelannissa vaikuttava Olivia Mitchell vastasi, vuorokauden sisällä tuli lisää vastauksia! Toistaiseksi Twitter toimii näin ja se toimii näin niin kauan kuin sinä käyttäjänä olet valmis tähän! Verkostostaan voi ja kannattaakin blokata pois spämmääjät, jotka eivät koskaan tarjoa muuta kuin omaa erinomaisuuttaan tai maksettuja mainoslinkkejä. Hälyä ei ole pakko sietää, koen suoraan sanoen vaikeammaksi paeta pitkästyttävää itsekehuskelijaa reaalimaailmassa kuin netissä!

Twitter on keino tutustua ihmisiin, joiden kanssa on yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Seuraan ihmisiä useilta eri aloilta, mutta heidän yhteinen nimittäjänsä on se, että heidän kiinnostuksen kohteensa liittyvät jollakin tavoin omiini. Twitteriin on mahdollista luoda henkilökohtainen oppimisverkosto, mistä kritiikin aiheita hakevat pääsevät sanomaan, että vaikuttimeni käyttää Twitteriä ovat itsekkäät. Totta kai haluan oppia ja laajentaa näkemyksiäni, mutta olen myös valmis auttamaan muita (ks. vastavuoroisuus). Jos kysymyksen nähdessäni muistan, että kirjanmerkeissäni on aiheeseen liittyvä linkki, se lähtee eteenpäin. Tästä on Twitter-verkostossa kyse. Ei siitä, että hohhoilet miten ilmoja pitelee, kehut itseäsi tai kitiset, miten on tylsää. Toki on kiva lukea, millaiseen säähän Twitter-kamu Englannissa aamulla heräsi, mutta ellei tällä koskaan olisi mitään muuta, en seuraisi kyseistä henkilöä. Ja nyt ei pidä ymmärtää väärin: Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Minä vain en välttämättä odota verkostoltani samaa kuin sinä tai joku kolmas.

Rheingold muistuttaa toisaalta siitä, että Twitter ei ole yhteisö. Se on vasta maaperää, josta yhteisöjä voi lähteä kasvamaan (ks. Twibes). Tässä mielessä ulkopuolisen silmiin banaalilta näyttävä jutustelu on tarpeellista. Tiedotukset oman maapallon kolkan säätilasta, lounasmenusta tai joogatunnille lähtemisestä ovat sitä sosiaalista "kittiä", joka luo yhteenkuuluvuutta ja luottamusta verkoston jäsenten välille.

Kaiken kaikkiaan Twitter pitää "tuunata" itselleen sopivaksi. Jokainen voi koota oman sekoituksensa, johon kuuluu sopiva suhde työtä ja hupijuttuja. Ja ellei Twitteriä kerta kaikkiaan koe omakseen, se joutaa menemään ohi. Medialukutaitoa on myös kyky tehdä valintoja. Seuraava väline odottaa ihan varmasti nurkan takana.

lauantai 6. kesäkuuta 2009

Kuulumisia ICT-tuki 2009 -kesäkiertueelta

Viime viikon tiistaina lähdin kohti Turkua ja tulin eilen kotiin puoli kymmeneltä illalla. Tuli pidettyä pari täysmittaista koulutuspäivää ja seurattua yksi tiivis sellainen. Ja taas kerran ihmettelin, miten monimuotoista maisemaa näin pienestä maasta löytyy ja tämä vasta Jyväskylä – Turku – Helsinki -kierroksella.

Niin virkistävää kuin onkin käydä Helsingissä, Turussa, Tampereella tms. niin on aina mukava palata kotiin. Viihdyn täällä maalla ainakin jos "maalla" tulkitaan pienehköksi maalaiskaupungiksi. Tekniikka mahdollistaa yhteydenpidon ja asioiden hoitamisen. Silloin kun on lähdettävä liikkeelle, Pendolino kulkee. Sillä pääsee Helsinkiin samassa ajassa ja paljon mukavammin kuin 90-luvulla, jolloin piti raahautua lentokentälle ja määränpäässä taas lentokentältä eteenpäin. Jatkuvaa tavaroiden keräilyä ja siirtyilemistä kulkuvälineestä toiseen. Tylsää ja hankalaa! Junamatkaan sisältyy vähintään 2,5 tuntia keskeytyksistä vapaata aikaa, jonka voi käyttää kirjoittamiseen, lukemiseen tai nukkumiseen. Tai TED-videoiden katselemiseen Zen X-Fi:stä. Suosittelen: Dan Ariely ja Are we in control of our own decisions? Parhaillaan mietin, tilaisinko kaverin kirjan Predictably Irrational.

Office Watch – verkkosivu uteliaiden tiedonjanoa helpottamaan:

Oman koulutuspäiväni lopuksi kerroin lyhyesti seuraavasta Office-versiosta, mikä käytännössä oli pitkälti ennustamista ja perustuu lähinnä blogien seuraamisen. Office Watch -sivusto (Twitterissä: @OfficeWatch) on tällä hetkellä lähde, jota suosittelisin Microsoft Office 2010 -uutisista kiinnostuneille. Nyt nähtävissä ovat mm. Excel 2010 – first look, PowerPoint 2010 – first look ja Access 2010 – first look . Katso myös mitä löytyy Under the Office 2010 'Office' button -kohdasta!

Tietoja eri Office-pakettien kokoonpanoista on mm. artikkeleissa Other Office 2010 news and bundle changes sekä Office 2010 new images and more questions.