lauantai 19. syyskuuta 2009

Ummikkona Twitterissä, osa 3

Tämän sarjan viimeisessä osassa tarkastelen sisällön tuottamista Twitteriin. Heti alkajaisiksi on sanottava, että yksiselitteistä Twitter-etikettiä ei ole olemassa. Erilaiset ohjeartikkelit antavat keskenään joskus ristiriitaisiakin neuvoja ja käyttäjät luovat koko ajan uusia käytäntöjä sekä muokkaavat vanhoja. Sen mikä on hyvää sisältöä, päättää viime kädessä viestivirran lukija.

Mielestäni paras neuvo Twitter-sopivaisuussääntöjä miettivälle on "tunne itsesi". Tällä tarkoitan sitä, että on oltava selvillä siitä millaisen kuvan itsestään haluaa verkossa antaa. Jos esimerkiksi on liikkeellä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä, pitäisin aika outona sitä, että heittäytyisi Twitterissä aivan toisenlaiseksi kuin esimerkiksi oma LinkedIn-profiili antaa ymmärtää. Ainakin näitä Jekyll/Hyde-leikkejä varten olisi viisasta hankkia Twitter-tunnus, jota ei yhdistetä muihin profiileihin. Toisaalta mahdollisuus eri sosiaalisen median palveluiden yhteiskäyttöön vaikuttaisi olevan yksi niiden tehokkaimpia ominaisuuksia, joten ehkä verkko-identiteettinsä pirstomalla menettäisi jotakin. Ja ehkä kuitenkin tällainen ratkaisu olisi jollekin täysin tietoinen.

Eri ohjeartikkeleiden perusteella olen tehnyt yhteenvetoa asioista, jotka Twitterissä ihastuttavat ja vihastuttavat:

Hyvä Twitter-tyyli on taitelua asialinjan ja henkilökohtaisen välillä. Voi laittaa silloin tällöin esimerkiksi maininnan päivän ohjelmastaan, linkkejä verkosta löytyvään aineistoon, jota on itse pitänyt kiinnostavana sekä edelleenlähettää hyödylliseksi kokemaansa sisältöä eli retweetata. Se, että lähetät eteenpäin toisen tuottamaa sisältöä, on eräänlainen "keskustelutapa". Et pelkästään huutele omiasi yleisen hälyn sekaan vaan osoitat huomioivasi muut samassa tilassa olijat.

Twitterissä voi kysyä neuvoja tai pyytää apua. Olethan myös itse valmis auttamaan muita?

Twitter-maineen kannalta epäedullista on yleensä ottaen kaikki sellainen, jolla käyttäjä osoittaa keskittyvänsä vain ja ainoastaan itseensä.

  • Twitter-ripuli on syytä hoitaa eli älä päivitä tiliäsi jatkuvasti kaikenlaisilla banaaleilla yksityiskohdilla omasta elämästäsi. En tosiaankaan tunne ketään ihmistä, jonka henkilökohtainen elämä kiinnostaisi siinä määrin, että haluaisin tilityksen joka ikisestä syödystä appelsiininviipaleesta. Ja tällä en tarkoita sitä, ettenkö haluaisi KOSKAAN tietää MITÄÄN henkilökohtaista. Puhdas asialinja on tylsä.

  • Spämmäys eroaa edellisestä siinä, että sisällöt ovat ns. kaupallisia tiedotteita, joita joidenkin tweettaajien kynsistä lähtee tiuhaan tahtiin. Valitettavan usein sisältöä vielä kierrätetään. Luulevat etten huomaa, mutta olen tarkka tyttö! Jostakin syystä kuitenkin arvelen, että spämmäys ei ole todennäköistä käyttäytymistä tämän blogin lukijoille.

  • Älä retweettaa viestiä, jossa joku toinen retweettaa sinun viestiäsi - ellet sitten halua vaikuttaa vähän reppanalta. Tällainen käytös myös antaa vettä niiden myllyihin, jotka pitävät Twitteriä omasta kehustaan pöhöttyneiden narsistien valtakuntana. Älä myöskään pyydä muita retweettaamaan esimerkiksi omaa blogiartikkeliasi. Se, että voiko pyytää retweettaamaan linkkiä johonkin elämää suurempaan, on mielestäni aivan eri juttu.

  • Ikävänä pidetään myös pitkään jatkuvaa kahdenvälistä ajatuksenvaihtoa @vastauksina, joka näkyy kaikille niille, jotka sattuvat seuraamaan molempia keskustelijoita. Jos kaverin kanssa on asioita eikä kyse ole pelkästä tervehdyksestä, kiitoksesta tai muusta pikaisesta tiedoksiannosta, kannattaa siirtää keskustelu DM-tilaan, käyttää meseä, Skypeä tai vastaavaa.

Ristiriitaisia neuvoja ohjeartikkeleissa annetaan mm. retweetistä kiittämisen ja seuraamisesta kiittämisen suhteen. Kiittämisen merkityksen inflaatio johtunee osaltaan siitä, että "pro tweettaajilla" on käytössään automatiikka, joilla he lähettävät kiitoksensa. Joidenkin mielestä kiittelemisillä myös tuotetaan lisää hälyä. Omasta mielestäni tässä asiassa tilanne ratkaiskoot, ks. myös edellinen postaus, jossa käsittelin tätä aihetta.

Huomaa, että tähän artikkeliin pitää suhtautua subjektiivisena eri ohjeartikkeleista luetun suodatuksena. Olen poiminut ohjeista sellaista, joka itseni on helppo hyväksyä ja joku toinen olisi voinut korostaa muita asioita. Ja on mahdollista, että itsekin ajattelen 3 kuukauden kuluttua toisin. Ilman näkemysten tarkistamista, ajattelua, keskustelua ja pohdintaa ei ole myöskään elämää.

Ja lopuksi Twitter-artikkeleita, joita kannattaa tutkia:

7 Ways to Be Worth Following on Twitter, artikkelin kirjoittaja kertoo minkälaisesta Twitter-käyttäytymisestä hän pitää.

Twitter -etiquette: A guide to getting unfollowed, kirjoittaja puolestaan kertoo minkälainen Twitter-käytös häntä raivostuttaa. Hauska ja sisältää silti painavaa asiaa.

10 Ways To Be Useful on Twitter, avuliaisuus ja ystävällisyys ovat hyviä perusasenteita.

Todella kattava yleisopas Twitteriin: The Twitter Guide Book.

Jos joku löytää suomenkielellä kirjoitettuja etikettiohjeita niin olkaa kilttejä ja heittäkää linkillä! Itse en ole löytänyt muuta kuin "@Haloefektin lyhyet Twitter-ohjeet", johon viittasin artikkelisarjan osassa 2.

Ei kommentteja: