keskiviikko 21. toukokuuta 2008

Palvelut ihmistä, ei järjestelmää varten

Kauan kesti, ennen kuin on huomattu taas yksi itsestäänselvyys. Palveluita tarvitaan ihmisiä palvelemaan eikä ruokkimaan omalakisena jauhavaa järjestelmää. Tietoyhteiskunnan kriittistä eläjää kyllä epäilyttää: Kelan ja Sampo-pankinkin asiat olisivat hyvin, jos vain asiakkaat saisi jonnekin pois kiusaamasta.

Tässä tulee mieleen vuosien takainen episodi. Silloisen työpaikkani työterveyshoitaja soitti ja esitti kutsun terveystarkastukseen: ”Sinulla on siinä tunti aikaa omista asioistasi juttelemiseen, kannattaa kuule tulla.” Työterveyshoitaja oli mukava ja asiallinen ihminen. Paikalla oli myös oikein herttainen harjoittelija. Kuitenkin koin käyntini täysin turhaksi. Tunti kului enimmäkseen siihen, että seurasin työterveyshoitajan taistelua tietokoneohjelman kanssa. Ymmärrän, että asioita piti keskustelun kuluessa kirjata ylös, tulihan siinä kaikenlaista terveydentilaani liittyvää tärkeää esille. Sen minulle varatun tunnin ajan kaikin tavoin takkuileva järjestelmä kuitenkin vaati kaiken huomion.

Nykyisin työterveyshuoltoa järjestyy sitä mukaa kun olen siitä valmis maksamaan. En tarkalleen tiedä, miten paljon terveydenhuollon järjestelmiä on vuosituhannen alun jälkeen muutettu. Sen sanon, että yhdestäkään käyntikerrasta en suostu pulittamaan taksan mukaista hintaa, jos aika käytetään tietokoneen kanssa takkuamiseen.

Eräs huolestuttava asia tuli ilmi kun tein tutkimusta aikuisten työuramuutoksista. Merkittävää oli, miten moni terveydenhoitoalan aikuisopiskeljoista perusteli alanvalintaansa sillä, että pääsisi tietokoneista eroon. Enpä usko, että pääsevät. Jätänpä varsinaisesta huolenaiheestani avautumisen sikseen, paras painella lenkille että pysyy tolpillaan mahdollisimman vanhaksi.

Ei kommentteja: