maanantai 20. toukokuuta 2013

#SomeTime2013 – koettua, kuultua ja nähtyä

Ensimmäistä kertaa tämä tapahtuma osui kokonaan vapaalle viikonlopulle, joten menoksi. Päivä oli juuri niin hyvä kuin mitä olin edellisistä vuosista kuullut sanottavan. Järjestelyt toimivat ja ohjelma oli kiinnostava. Ja voi niitä tapaamisia kun löytyi profiilikuvia vastaavia eläviä ihmisiä!



Jyrki J. Kasvi aloitti päivän Somen pimeästä puolesta kertovalla esityksellä Welcome to the Dark Side. Upean asiallinen esitys karmeista asioista. Valitettavan usein somen pimeää puolta käsitellään Piuhat poikki niin paha maailmasta katoaa -hengessä. Emme ole kuitenkaan ryhtyneet ajelemaan hevoskärryillä sen vuoksi, että sattuu auto-onnettomuuksia, joten lähdetään siitä, että nettikaapeleita ei pätkäistä poikki sen vuoksi, että jotkut eivät osaa olla ihmisiksi.

Aikuiskouluttajana huolehdin aikuisten digitaidoista lähinnä elämänlaadun kannalta: Miten taidot avaavat mahdollisuuksia osallistua, oppia, ylläpitää työkykyä jne. Aikuiskouluttajilla ja nuorempien kanssa töitä tekevillä kuitenkin paljon yhteneviä intressejä. Eräs on se, että aikuisen osaamisen kehittäminen on tänä päivänä välttämätöntä myös lasten takia. Kasvi mainitsi “virtuaalisen heitteillejätön”, joka onkin osuvasti sanottu. Digiasioista kiinnostuminen tai kiinnostumattomuus ei ole pelkästään oma asia. Lapsi voi olla verkkopelissä mestaritasolla, mutta hän on silti lapsi. Kun aikuinen on kartalla asioista, hän voi tukea lasta positiivisella tavalla. Ei niin, että lapsen kohdatessa jotakin ikävää verkossa lähdetään sille piuhat poikki -linjalle, mikä on todellakin uhrin rankaisemista ja siksi niin väärin.

Vastuun ottaminen itsestä ja omista tekemisistä on mielestäni yksi aikuisuuden mittapuu. Tarkoitan vastuun ottamisella oman tekemisen seurausten tiedostamista ja vastuuta asioista, joihin on kohtuullisen mahdollista vaikuttaa. Jotkut ilmeisesti edelleen ajattelevat, että verkko ja some ovat irrallinen saareke jossakin tuolla pilvessä ja sitten yllätytään kun lain koura koputtaa olkapäälle nettitekemistenkin perusteella. Elina Koivumäki piti oivallisen esityksen Some-juridiikasta, josta toistaiseksi ei ole olemassa erillistä lainsäädäntöä. Tällä hetkellä joudutaan enimmäkseen soveltamaan olemassa olevia säädöksiä. Olen muuten harvoin kuullut puhuttavan lakiasioista yhtä ymmärrettävästi kuin mihin Elina pystyi. Ymmärrän, että laki on kimurantti alue, mutta mielestäni asiantuntijan pitää pystyä tekemään omasta osaamisalueestaan helppotajuisia kiteytyksiä maallikoille!

Elinan puheenvuoro oli ainoa esitys josta tein muistiinpanot (iMindMap for iPad). Klikkaa kuva suuremmaksi.



Entä muuta? Neurogaming ja tietotyön pelillistäminen tietenkin –  jotta postauksesta ei tulisi uuvuttavan pitkä niin tällä kertaa totean vain, että pelillisyys ei ole mikään “nuorten juttu” vaan jokaisen koulutuksen parissa toimivan kannattaa suhtautua siihen vakavasti. Pelillisyyttä hyödyntävät ratkaisut eivät suinkaan ole leikkimistä ja laulamista. Skeptisinkin ehkä kiinnostuu kun puhutaan esimerkiksi tietotyöprosessien tehostamisesta ja muistisairauksien hoitamisesta tai kuntouttamisesta.

Rattoisasta matkaseurasta kiitos Lindalle (@saurau), jonka näkemyksiä puheenvuoroista löydät täältä.  (Myös Konsultti Kärmesaho oli todistettavasti nähty paikan päällä!)

Katso myös tapahtuman muut esitysmateriaalit.

Ei kommentteja: