Sivut

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Tulevaisuuden työkalut eivät ole taulutietokoneita

Luin uutista, joka käsitteli vanhempien huolestuneisuutta lasten nettikäytöstä. Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluttajan mukaan
..somessa opitaan myös tulevaisuuden työkaluja.
Tällä väitteella perustellaan usein mm. verkon yhteisöpalveluiden ja taulutietokoneiden käyttöä kouluopetuksessa. Minulla ei ole mitään yhteisöpalveluiden ja netin koulukäyttöä vastaan, päinvastoin. Perustelu kuitenkin ontuu kuin puujalkansa hukannut merirosvo. Ei sosiaalisessa mediassa mitään tulevaisuuden työkaluja opita. Siinä vaiheessa kun tämän hetken yläasteikäinen astuu työelämään, nykyisille yhteisöpalveluille, selainsovelluksille ja taulutietokoneille nauretaan. Olisi oikeammin sanoa, että somessa kartutetaan kokemuspohjaa, jonka varassa on mahdollista toimia tulevaisuuden maailmassa sen täysivaltaisena jäsenenä. 

Asiat rakentuvat toistensa päälle. Olen seurannut äitini seikkailuja ensimmäisen tietokoneensa parissa. Hyvin sujuu, vaikka alkuhankaluuksia oli. Niitä aiheutti mm. sen kokemusperustan puuttuminen, joka esimerkiksi minua useamman laite- ja ohjelmasukupolven läpi elänyttä auttaa pääsemään nopeasti perille uuden appin tai sovelluksen toiminnasta. Juuri tällaista kokemusperustaa oppilaat rakentavat tieto- ja viestintäteknologiaan myönteisesti suhtautuvan opettajansa avulla. Samalla oppilaiden on mahdollista kehittää oppimaan oppimisen taitojaan, jotka auttavat heitä pysymään kehityksen kyydissä ja hallitsemaan aikanaan tarvitsemansa työkalut, olivatpa ne sitten millaisia hyvänsä.

Ei kommentteja: