Monelle verkko on ajantasaisen tiedon runsaudensarvi ja oma nettipresenssi lähinnä sivuseikka. Jos kuitenkin toimit asiantuntija-ammatissa, näinä yyteeherkkinä aikoina kannattaa ehkä miettiä voisiko tehokkaan oppimisympäristönsä laittaa palvelemaan myös ammatillista verkostoitumista. Tässä kevyt tarkistuslista, jolla voit muokata verkkoläsnäoloasi palvelemaan molempia tarkoituksia:
1. Mitä kuvasi kertoo?
Valokuva helpottaa yhteyden syntymistä verkossa, koska ihmiset haluavat nähdä kenen kanssa ovat tekemisissä. Ammattikäyttöön otetussa kuvassa ei tarvitse pönöttää kuin olisi sementillä täytetty. Rento voi olla asiallinen. Jos kuitenkin haluat käydä vakavasti otettavasta asiantuntijasta, unohda Marge Simpsonilta tai Darth Waderilta lainattu pää ja ylisöpöt piirrosavatarit.
2. Onko profiilikuvauksesi suunnattu niille, joiden haluat löytävän sinut?
Useimmissa palveluissa on tila lyhyelle henkilökuvaukselle (bio tms.). Kerro siinä myös ammattiin liittyviä tietoja äläkä jätä itsestäsi kertomista pelkästään harrastusten varaan. Harrastukset kertovat ihmisestä työroolin sisällä, mutta jos tavoitteenasi on ammatillinen verkostoituminen, miksi et kertoisi mitä osaat ja mistä olet kiinnostunut. Vaikka olisit mitä salaisimmassa tuotekehitysprojektissa mukana, paljon jää sellaista, josta voit kertoa ja josta kertomista työnantajakaan ei voi kieltää.
3. Laatua vaatimalla käytät aikasi parhaiten
Jos haluat sosiaalisen median palveluiden tukevan ammatillista kehittymistäsi, pyri seulomaan kultajyvät huuhaa-akanoista. Jos käytät palvelua, jossa ihmisten tuottaman sisällön seuraaminen ei vaadi erityistä vastavuoroisuutta (Twitter, Google+), uskalla olla valikoiva. Seuraa alasi eturivin kulkijoita ja opit. Saat myös hyvää materiaalia jaettavaksesi (ks. kohta 4). Facebookissa ja vastaavalla periaatteella toimivissa yhteisöissä vastavuoroisuus voi edellyttää kompromisseja jo senkin vuoksi, että haluat ehkä pitää eri elämänpiirejä erillään. Käytännössä kuitenkin kaikissa palveluissa on työkalut, joiden avulla voit säädellä mitä jaat ja näet. Opettele käyttämään esimerkiksi Facebookin ja Twitterin listoja, Google+ -palvelussa perehdy siihen, miten piirit toimivat.
4. Osallistu edes joskus, mutta sitäkin säännöllisemmin
Vaikka liikkuisit verkkopalveluissa lähinnä omaa alaasi seurataksesi ja oppiaksesi, anna kuitenkin jotakin sen vastineeksi mitä saat. Kun löydät kiinnostavan tutkimusraportin, hyvän ohjesivun, käteviä työkaluja tms., kerro niistä muille. Anna apua, kun huomaat jonkun pyytävän sitä. Linkitys ja naseva kommentti silloin tällöin eivät syö mahdottomasti aikaa, mutta jäät mieleen kivana ihmisenä. Säännöllisyys on valttia. Et välttämättä pysty tai halua osallistua keskusteluihin joka käänteessä, mutta pyri antamaan itsestäsi pieniä elonmerkkejä suhteellisen tasaisin väliajoin. Parempi puoli tusinaa statuspäivitystä jaettuna tasaisesti viikon sisälle kuin kaksikymmentä tunnissa yhtenä iltapäivänä, jonka jälkeen pidät kuukauden tauon.
5. Netissäkin on tapakulttuuri (vaikka ei aina uskoisi)
Joidenkin tutkimusten mukaan verkossa sallitaan enemmän itsekehuskelua ja narsistisuutta kuin IRL, mutta jos haluat esiintyä fiksuna oman ammattisi osaajana, älä usko. Uutisoi muustakin kuin itsestäsi ja kerro uudesta työpaikasta ja mahtavasta tutkimushankkeesta vasta sitten kun on jotakin todellista kerrottavaa (=nimet sopimuksessa). Ja omaa työpaikkaa, pomoa, ikävää työkaveria tai kilpailijaa ei tietenkään solvata.
6. Olet originaalikappale, anna sen näkyä
Verkossakin autenttisuus ja johdonmukaisuus ovat valttia. Hyvä esimerkki tästä on minusta Lady Gagan ja Madonnan nettipresenssistä käyty keskustelu. Jälkimmäistä on arvosteltu etäisyydestä, mutta eikö ole parempi olla rehellisesti etäinen kuin feikisti sydämellinen? Roolin vetäminen on rasittavaa ja ellei siihen ole mitään syytä, pidä rooli niin ohuena kuin mahdollista.
(Ja tarkemmin ajatellen, miksipä yllä oleva lista ei sopisi myös omista asioistaan huolehtivalle pienyrittäjälle.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti