Kirjoitan parhaillaan kirjaa esitysgrafiikan tekemisestä. Kustantajan verkkokaupan sivulla on siitä jo ennakkotiedot ja kuvaus.
Olen tainnut joskus mainita, että opiskelin toista tutkintoani vuosina 2003−2005. Yhden lukukauden olin peräti opintovapaalla ja sain nauttia täysipäiväisen opiskelun ylellisyydestä, loput ajasta yritin sukkuloida sekä opiskelun että oman yritystoiminnan käynnistämisen ja pyörittämisen välissä. Milloinkaan aikaisemmin en ollut vastaavalla tavalla kiinnittänyt huomiota esitysgrafiikan käyttötapoihin kuin opiskellessani. Ehkä tämä johtui siitä, että esitysgrafiikan välityksellä saatuun tietoon kohdistui todellisia käyttökelpoisuusvaatimuksia (tentin läpäiseminen) tai siitä, että jotkut opintojaksot avasivat uusia näkökulmia asioihin. En sano, että esitysgrafiikan kanssa pidetty luento olisi ollut aina huono, mutta esitysgrafiikan avulla pidetty luento oli useammin huono ja pitkästyttävä kuin ilman esitysgrafiikkaa pidetty luento. Tämä on muuten aika merkillistä kun ajattelee, että monet näistä luennoitsijoista olivat tekemisissä ihmisen oppimiseen liittyvän tutkimustiedon kanssa (suutarin lapsiako!). Nämä kokemukset saivat pohtimaan esitysgrafiikan käyttötottumuksia eikä vähiten siitä syystä, että itse toimistosovellusten kouluttajana yritän kiinnittää huomiota myös hyviin käytäntöihin ja tehokkaampiin työtapoihin.
"Esitysgrafiikkaherätyksessäni" näkyy miten tietyt asiat ovat jostakin syystä yhtä aikaa ilmassa useilla eri suunnilla: Samoihin aikoihin kun kauhistelin luentosalien diasaastetta ja etenkin esitysgrafiikkatiedostojen tiivistelmäsivujen tarjoamista "opiskelumateriaalina", alkoi näkyä esitysgrafiikan parempaa käyttöä käsitteleviä artikkeleita ja kirjoja. Nyt löytyy jo esitysgrafiikan käyttöä käsittelevää tutkimustietoakin. En oikeastaan ihmettele, että asiat ovat edenneet tällä tavoin. Ihmettelen sitä, ettei esitysgrafiikkaan ole kiinnitetty huomiota vielä aikaisemmin. Ihan kuin käveltäisiin kivi kengässä ja ihmeteltäisiin miksi jalkaan aina vain sattuu.
Death by PowerPoint on muuten mahdollista saada aikaan millä tahansa esitysgrafiikkaohjelmalla. Esimerkiksi OpenOffice.org Impress sisältää runsaasti vanhemmista PowerPoint-versioista matkittuja huonoja ominaisuuksia. Jos OO-projekti joskus ajateltiin todelliseksi vaihtoehdoksi niille, jotka eivät Microsoft-kulttuuria sulata, miksi siitä ei sitten tehty sellaista? Tietyiltä osilta Impress toimii kieltämättä fiksusti, se ei esimerkiksi oleta liikoja vaan antaa käyttäjän tehdä päätökset.
Kirja ei ole yhdenkään esitysgrafiikkaohjelman käytön opas, vaan yksittäisten ohjelmien toiminnot pitää osata tai opetella muuten. Kun kirjassa sivutaan esitysgrafiikkaohjelmia esimerkeissä, yritän antaa tilaa sekä PowerPointille että Impressille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti