Sivut

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Blogi ja bloggaaja ovat joululomalla

Ryhdyn valmistelemaan toimistokoirille ja perheelleni joulua, ja sen jälkeen lomailen vähän aikaa. Palaan tuolin ja näppäimistön väliin tammikuussa loppiaisen jälkeen.


Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää joulua!

tiistai 17. joulukuuta 2013

Yhteisöllinen tapa toimia on koko organisaation asia

Kurion Some-markkinoinnin trendit 2014 -raportissa on tuotu esille yrityskulttuurin muutos, joka koskettaa jokaista tietotyön tekijää: Sosiaalisen median työkalujen käyttö markkinoinnin ja ulkoisen viestinnän tukena on vaivihkaa pakottanut tarkistamaan käytäntöjä yrityksissä laajemminkin.
Jos yritys haluaa olla uskottava sosiaalisessa mediassa, sen tulee toimia muutenkin kuin markkinoinnissa sosiaalisessa mediassa ja somen toimintatavoilla. On vaikea olla kovin sosiaalinen ulospäin, jos sisäisesti toimitaan vanhan maailman opeilla. (Harto Pönkä.)
Erinomainen kiteytys. Työelämä on muuttunut eivätkä liukuhihnan kultakauden toimintatavat ole enää aikoihin olleet päteviä. Olen nähnyt viime vuosien aikana miten yhteisöpalveluista tutut avoimemmat ja sosiaalisemmat työskentelytavat kiinnostavat, ja niistä puhuminen otetaan koko ajan myönteisemmin vastaan. Työntekijöiltä odotetaan halua jakaa tietoa - myös sitä keskeneräistä.



Yhteisten sisältöjen tuottaminen ja muokkaus vaatii tottakai toisenlaisten työkalujen käyttöä kuin omalle työasemalla asennettu toimisto-ohjelma. Microsoft Office 365 laskeutuu pilvestä yhä useamman ulottuville uusien Office-päivitysten myötä, ja myös Googlen työympäristöistä halutaan ottaa enemmän irti. Pulmiakin tästä on seurannut. Oskari Uotinen toteaa artikkelissaan Yhteisölliset toimintatavat ja kymmenen työkalua miten yhteisöllinen työskentely kyllä kovasti kiinnostaa, mutta samalla tuskaillaan sähköisten työkalujen paljouden kanssa. Keskustelu ja sen mukana myös arvokas tieto hajaantuvat useaan eri välineeseen tai pahimmassa tapauksessa kallis lisenssi maatuu käyttämättömänä.

Oskarin mainitsema ilmiö on valitettavan tuttu: Kun hankitaan uusia työkaluja ja järjestelmiä päivitetään, luotetaan liikaa siihen, että nykyaikaisten välineiden käyttö on helppo oppia. Siispä ihmiset jätetään oman onnensa varaan. Jotkut tietenkin oppivat kokeilemalla itsekseen, mutta tätä ei voi pitää oletuksena. Ellei saanut minkäänlaista työvälinekoulutusta Office-versioon 2000, ei välttämättä osaa käyttää versiota 2013, edes sitä työasemalle asennettavaa. Eikä se riitä, että käy koulutuksessa, jonka jälkeen löytää erilaiset nappulat ohjelmien välilehdiltä. Avoimemmat käytännöt ja joustava pilvityöskentely vaativat uudenlaista ajattelua, johon sisälle pääseminen voi olla suuri muutos. On myös sovittava yhteisistä pelisäännöistä uusien välineiden käyttöönottoprosessin ja mahdollisesti siihen liittyvän koulutuksen aikana: Mikä työkalu on sisäisen viestinnän ensisijainen työkalu, mihin sijoitetaan yhteiset pysyväisohjeet, missä muokataan ryhmän yhteisiä töitä jne. Ei niin, että jotkut ryhtyvät omatoimisesti käyttämään työkalua X ja toimivat avoimesti muiden jatkaessa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut viimeiseen 10 vuoteen. Tällä tavalla tietotyön pullonkaulat ja mustat aukot eivät katoa mihinkään. Ne voivat vaihtaa paikkaa, mutta työn tuottavuuden kannalta ei ole saavutettu mitään.
...koko organisaation täytyy tehdä saumatonta yhteistyötä ja resurssien lisäksi työkalujen ja prosessien täytyy olla kunnossa.” (Aku Varamäki.)

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Venettä kumoamassa, ideoimassa ja keksimässä

Perjantaina 13.12. osallistuin tapahtumaan nimeltä Horisontti tässä – kumoa vene. Tapahtumasta vetovastuun olivat ottaneet Sanna Redesan Oy:stä sekä keksimisen asiantuntija/kirjailija Jouni Hynynen.

Tapahtumalla oli metka nimi, mutta mitäs muuta? Kohderyhmänä olivat yrittäjät, yrittäjiksi aikovat tai ne joilla on idea, mutta ei yritystä tai yritys, mutta ei ideaa. Lisäksi päivän kutsussa sanottiin näin:
Tule löytämään omat raiteesi mahdollisuuksien viidakosta. Löydä kova pohja, kumoa vene ja ala toteuttamaan. Unohda laatikot, sekoita, älä ravista.
Lilluminen pois – suunta löytyy kun yrittää. Enää ei ole varaa kelluttaa, vaan on käärittävä hihat ja toimittava virheitä pelkäämättä.
Tuotteista – Yritä – Hanki uusia ideoita – Ideoi uusia yrityksiä – Tee – Toimi.
Päivän aikana tutustuimme mm. omaan visioomme ja tapaamme lähestyä sitä Tuntumaa Oy:n Reettan avulla. Lisäksi harjoittelimme keksimistä Jounin johdatuksella. Opin, että jos haluaa luoda jotakin uutta, pitää lopettaa keksiminen! Aivot eivät käskemällä uusia ideoita tuota vaan ryhtyvät aina muistelemaan menneitä eikä siitä ainakaan mitään uutta synny.

Oma puheenvuoroni käsitteli yrittäjää ja nettiä. Koska tilaisuus oli avoin ja kuka tahansa olisi saanut tulla mukaan, katson, että tilaisuuden diaesityksen voi hyvin julkaista netissä. Tämä ei ole yksittäiselle asiakkaalle räätälöityä materiaalia kuten suurin osa aineistostani muuten on.

En mielelläni lykkää näppejäni digimarkkinoinnin puolelle, koska se ei ole alaani eikä pääasiallinen kiinnostuksen kohteeni. Minulle kiinnostavampaa on se, mitä tapahtuu kun ihmiset tekevät töitä verkossa ja verkostoissa. Koska kuitenkin olen aktiivisesti netissä toimiva yrittäjä. lähdin tästä näkökulmasta ja jaoin omia kokemuksiani siitä miten netti on kohdallani toiminut.

Viestini tiivistettynä oli, että yrittäjän kannattaa näkyä netissä, koska ihmisetkin ovat niin paljon siellä. Myös Google huomioi sen, että toimintamme verkossa on sosiaalista. Lisäksi muistutin siitä, että netissä oman osaamisen ja omien tuotteiden esille tuominen on, tai sen pitäisi olla, hienovaraisempaa kuin pelkkä luukutus. Haluaisin myös, että jokainen muistaa toiseksi viimeisen sivun viestin: Ei ole mitään yhdenkoon nettipresenssipakettia, joka sopii kaikille samanlaisena vaan verkkoviestintä olkoon yrittäjän itsensä näköinen.




Linkki sinulle, joka luet tätä outilammi.fi-sivulta.

Toivottavasti näistä jotakin jäi itämään.

Kiitos mukana olleille. Minulla oli hauskaa, tutustuin mukaviin ihmisiin ja opin uutta – siinä ovatkin kaikki onnistuneen päivän tunnusmerkit!

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Polar Loop - tietotyöläisen ikioma orjapiiskuri

Olen käyttänyt pari viikkoa tummanharmaata ranneketta. Se ei ole mikään muotiasuste vaan Polar Loop -aktiiviranneke. Vempain mittaa fyysistä aktiivisuuttani sen ajan, jonka käytän sitä, käytännössä siis vuorokauden ympäri.

Pitkin syksyä on kirjoiteltu istumisen vaarallisuudesta, ja ilman lehtijuttuja tai asiantuntijalausuntojakin pitkän istumisen epäterveellisyyden tuntee omassa kehossaan. Juuri omakohtainen kokemus paikallaan istumisen ja erinäköisten ja -kokoisten ruutujen tuijottelun negatiivisesta vaikutuksesta on saanut minut kuluneena syksynä pohtimaan miten voisin edelleen lyhentää työpäiviäni. Nyt jo periaatteeni on, että töiden takia ei öitä valvota eikä liikkumisesta laisteta, mutta jokainen lisäminuutti irti työtuolista on vain kohti parempaa.

Aktiiviranneke on kiinnostanut kauan. Vaihtoehtoja näyttää olevan paljon ja mahdollista olisi näemmä ryhtyä hifistelemäänkin. Omaan valintaani vaikutti se, että minulla on ennestään Polarin H7 -sykevyö ja iPhone, joten rannekkeelle oli olemassa valmis käyttöympäristö. Ranneke näyttää yksinään päivän aikana otetut askeleet ja muuta tietoa kokonaisaktiivisuudesta, mutta siihen voi kytkeä myös sykevyön, jolloin saadaan talteen liikunnan aikainen syketaso. Ranneke synkronoidaan puhelimessa olevan Polar Flow -sovelluksen kanssa, joka näyttää rannekkeen keräämän tiedon visuaalisessa muodossa.

Polar Loop ladataan liittämällä se tietokoneeseen usb-kaabelin välityksellä. Samalla voi kirjautua verkkopalveluun ja synkronoida laitteen Polar-tililleen, jonka näyttämä päiväkirja täydentää kännykkäsovellusta.

Polar Loop on osoittautunut käytännössä luulemaani monipuolisemmaksi. Esimerkiksi unen laatu näkyy kohtalaisen hyvin aktiivisuudesta yön aikana. Jos käy vessassa tai juomassa vettä, se tietenkin rekisteröidään, mutta myös pään nostaminen tyynystä ja kellon katsominen näyttäisi jäävän talteen. Jonkinlainen hento merkintä taitaa tulla myös niistä unen vaiheista, jolloin kääntyilen enemmän.

Sykkeen mittaamiseen liikunnan aikana on olemassa myös Polar Beat -sovellus, joka on tarkoitettu käytettäväksi nimenomaan sykevyön kanssa. Polar Beat oli etenkin kesällä kiva näyttäessään esimerkiksi pyöräillyn matkan kartalla – tätä Loop ei tee. Toisaalta käsivarressa roikkuva puhelin on minusta hankala kuntosalilla. Sykevyölle tehty erillinen sovellus on toki tarkempi ja monipuolisempi, mutta myös Loop antaa paljon tietoa: Näen selkeästi millä sykealueilla olen käynyt harjoituksen aikana. Olen muutenkin kiinnostuneempi kokonaisuudesta kuin yksittäisen harjoituksen aikana saatavasta nippelitiedosta.

Polar Loop lähettää kännykkään ilmoituksen liian pitkästä yhtäjaksoisesta istumisesta. Se myös kertoo, minkälaista aktiivisuutta ja kuinka paljon tarvitaan päivän aktiivisuustason saavuttamiseen. Kuten huomaat, tavoiteeen saavuttamiseksi annetaan vaihtoehtoja: Voit olla aktiivinen menemällä ryhmäliikuntatunnille, mutta hyötyliikuntakin on arvossaan.

Alla olevassa kuvassa on eräs melko tavallinen vuorokausi. Yö ei ollut parhaasta päästä, koska leikkauksesta toipuva koira oli levoton ja herätti pariin otteeseen. Aamulla kävin kuntosalilla, mikä muuten riitti kyseisen päivän aktiivisuustason saavuttamiseen vaikka askelia ei kyseisenä päivänä tullutkaan ihan suositusten mukaan. Kellotaulun kuvaan piirtynyt sydänsymboli kertoo, että tuolla hetkellä ranneke on ollut kytkettynä sykemittariin ja silloin saatavilla on myös tarkempia tietoja ko. ajanjaksosta. Iltapäivän kello 12 - 16 olin kouluttamassa, ja ilta meni pieniä kotitöitä tehden. Kello 18 aikoihin ranneke oli pois kädestä kun puhdistin suksiani ja pelkäsin puuhassa käytettävän liuottimen vahingoittavan ranneketta. Onnistuin näemmä saamaan myös varoituksen istumisesta!


Ranneke on armoton. Olen esimerkiksi kuvitellut, että koulutuksen aikana tepastelen niin paljon, että askelia tulee paljon, mutta kuvitelmani ei pitänyt paikkaansa. Toisaalta askelia saa kertymään yllättävän paljon kunhan vain muistaa olla jumittumatta työtuoliinsa. Ranneke kannustaa kieltämättä skarppaamaan ja välttämään turhia nettihaahuiluja, sillä jokaisen istutun minuutin vaikutuksen näkee.

Nyt on varmaankin pakko mainita, että kaikki tässä kirjoituksessa mainitut laitteet ovat omiani. Enkä kyllä muutenkaan hehkuttaisi erityisesti Polar Loopin puolesta vaan tällaisen ostoksen kohdalla suosittelen tutkimaan miten omat jo olemassa olevat laitteet tukevat sitä minkä aikoo hankkia. Joka tapauksessa aktiiviranneke vaikuttaa hyödylliseltä keksinnöltä. Kun mittaa, on vaikeampi pettää itseään.