tiistai 27. elokuuta 2013

Uudelleentviittauksen etiketti (Remix)

Toukokuussa 2009 kirjoittamaani artikkelia Twitteriä vasta-alkajalle: retweet ja risuaita käydään edelleen lukemassa niin usein, että huolestuin: Onkohan kirjoittamani päässyt pahasti vanhenemaan. Ainakin uudelleentviittaus* (retweet) näytti kaipaavan tarkennuksia, joten kirjoitin remixversion.

Uudelleentviittaus on jakamista hyvästä syystä

Uudelleentviittaus on yksinkertaisesti tviitin ja siihen mahdollisesti sisältyvän linkin jakamista omille seuraajille. Jakamisen syyksi riittää, että tviittiä pidetään jakamisen arvoisena: Se on hyödyllinen, hauska, rohkaiseva, nokkela tms. Uudelleentvittausta voi siis pitää kiitoksena hyvästä sisällöstä. Olen huomannut, että jotkut ymmärtävät suosikkeihin lisäämisen samaksi kuin peukutus Facebookissa, mutta näin ei ole. Mielestäni uudelleentviittauksessa yhdistyvät sekä Facebookin jakamisen ja peukutuksen idea, koska ne ovat verkostolle näkyvää toimintaa. Suosikiksi merkkauksesta menee tieto alkuperäisen tviitin lähettäjälle, jos hän näin tilinsä sähköpostiasetuksissa pyytää, mutta verkoston muut jäsenet eivät tätä näe elleivät mene varta vasten katsomaan. Jos siis on tarkoitus antaa mahdollisimman näkyvät krediitit hyväksi koetusta sisällöstä, parempi tapa on uudelleentviittaus.


Suosikiksi merkkaus on kiinnostavan linkin tallentamista, jotta siihen voi palata – tässä mielessä se kieltämättä on kiitos tviitin lähettäjälle. Tosin verkon palveluita kukin käyttää omalla tavallaan: Itse saatan kasvattaa suosikkilistaani tunnissa kymmenillä tviiteillä hakiessani tietoa jostakin aihepiiristä. Kun käyn merkitsemäni linkit läpi, siirrän parhaat Evernoteen ja usein poistan lopuksi kaikki merkinnät.

Onko uudelleentviittauksen tavalla väliä?

Uudelleentviittaukseen on olemassa kaksi tapaa:

  1. Vanha tai "manuaalinen" RT, jolloin tviittiä voi muokata. 
  2. Erillisellä painikkeella toteutettava, jolloin tviitti lähtee sellaisenaan.

Vanha RT sisältää alkuperäisen viestin, sen lähettäjän tunnuksen, merkinnän RT sekä uudelleentviittaajan tiedot ja tämän mahdollisesti lisäämän kommentin. Twitterin varhaisvuosina tämä oli ainoa tapa välittää hyvä tviitti seuraajille. Nyt yleinen käytäntö on, että RT-merkintää käytetään kun halutaan kommentoida tviittiä ja muulloin käytetään painiketta. Painikkeeseen tulee turvauduttua  myös silloin kun tviitti on niin pitkä, ettei siihen saisi enää mahtumaan järkevää kommenttia ja alkuperäisen lyhentäminen muuttaisi asiaa. Ja kaikkiin tviitteihin ei yksinkertaisesti ole mitään lisättävää.




Uudelleentviittauksen tapa varmasti riippuu siitäkin, mistä tviittaa.  Mm. Twitterin webversiossa on pelkästään painike ja RT-viestin lähettäminen vaatisi alkuperäisen kopioimista ja RT-merkinnän lisäämistä käsin – harva taitaa viitsiä? Twitter-apuohjelmissa ja mobiilisovelluksissa on yleensä vaihtoehdot joko vanhaa RT-menetelmää tai uudempaa varten. Kuvassa Yes vastaa uudelleentviittauspainikkeen käyttöä ja Edit RT-viestiä.


Asiat eivät ole koskaan mukavan yksinkertaisia, somessa eivät ainakaan. RT-viestin ja painikkeen avulla tehtävän uudelleentviittauksen välisen eron ympärille on syntynyt kokonaisia kuppikuntia. Olen pariinkin otteeseen todistanut kiihkeää väittelyä tästä aiheesta. Suuria tuntoja herättää mm. se, että jos RT-viesti merkitään suosikiksi, krediitit menevät uudelleentviittaajalle eivätkä alkuperäisen kirjoittajalle. Samaten RT:nä uudelleentviitatun viestin uudelleentviittauksesta ansio menee "väärälle" ihmiselle. Mm. Klout laskee Twitter-käyttäjän mainepisteitä painikkeella tehtyyn uudelleentviittaukseen perustuen, joten tässä pitää olla tarkkana. Twitterkin on todellakin muuttunut. Se Twitter, johon menin reilut neljä vuotta sitten oli paikka, jossa enimmäkseen toisensa löytämisestä ilahtuneet samanhenkiset iloitsivat vuorovaikutuksesta sen itsensä vuoksi. Nyt Twitter on yhä useammalle totinen areena, jossa taistellaan huomatuksi tulemisesta.

Tapa, jolla Twitter toimii, voisi tilanteesta riippuen puolustaa molempia uudelleentviittaustapoja. Tviitin jakaminen painikkeella vähentää hälyä uutisvirrassa, koska saman viestin jakoja ei näytetä useita kertoja toisin kuin RT-menetelmää käytettäessä. Juuri häly ja toistohan ovat Twitterin kaltaisen palvelun riesoja, joten niiden väheneminen ei sureta. Vastaavasti manuaalinen eli RT-menetelmä nostaa tärkeän viestin paremmin  esille juuri siksi, että se toistuu – tietyissä tilanteissa tämä voi olla tärkeää. Manuaalisen RT-viestin huono puoli on taas se, että jos on tarkka lähteistään, alkuperäisen viestin lähettäjän tietojen tarkistaminen vaatii muutaman ylimääräisen hiirenklikkauksen. RT näyttää pelkän käyttäjänimen eikä avatarkuvaa, mikä voi jo kertoa paljon. Tätä pähkäilyä hyvistä ja huonoista puolista voisi tietenkin jatkaa loputtomiin.

Entä pitääkö uudelleentviittauksesta kiittää? 

Kuuluin pitkään siihen koulukuntaan, jonka mielestä RT sinänsä on jo kiitos hyvästä sisällöstä ja kiitoksesta ei tarvitse kiittää. Toisaalta jokainen tykkää saada kiitosta, ja varmasti käytännöt ovat muuttuneet, koska Twitterkin on muuttunut. Esimerkiksi näkyvyydestä taisteltaessa kiitosten jakaminen on hienovarainen keino kertoa, että katsokaas miten minä liikutin ihmisiä tänään. Se, että ovatko kiittämiset hälyä vai eivät, on minusta tarpeetonta  vänkäystä. Twitter on joka tapauksessa täynnä hälyä. Se, joka haluaa käyttää Twitteriä tehokkaasti, käyttää Hootsuitea, Tweetdeckiä tms. ja seuloo uutisvirtaansa sen, mikä juuri sinä päivänä kiinnostaa.

Lue myös:
Laita Twitter töihin puolestasi (listoista, tosin postauksessa suositeltujen apuohjelmien joukkoon lisäisin ehdottomasti Hootsuiten)
Twitterin hakutoiminnot
160 merkkiä ja turhautuminen

*)Kotimaisten kielten keskuksen suosituksissa kelpuutetaan tweet-sanan suomennokseksi sekä tviitti että twiitti. Mielestäni tviitti istuu paremmin suomenkieleen, joten käytän sitä.

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Excel 2013 -opas on arvottu

Vastausaika Excel 2013 -oppaan arpajaisiin loppui reilut puoli tuntia sitten ja osallistuneiden kesken suoritetussa arvonnassa kirjan voitti Marja-Liisa Kaihola. Onnittelut!

Voitko lähettää minulle osoitetietosi vaikka Facebook-viestinä, myös verkkosivuni palautelomaketta voi käyttää tähän tarkoitukseen. Kirja lähtee täältä liikkeelle ASAP. Kiitos kaikille osallistujille.

tiistai 20. elokuuta 2013

Jaa Excel-vinkkisi ja osallistu kirjan arvontaan

Jaa blogikommentissa tai Facebook-sivullani hyväksi havaitsemasi Excel-vinkki. Ellei vinkistä käy suoraan ilmi mitä se tekee, kuvaa vähän sen käyttötarkoitusta. Esimerkiksi näppäinkomennot ovat käteviä, mutta eivät sellaisenaan kerro itsestään mitään. Olisi mukava lukea myös siitä, minkälaisessa tilanteessa opit tuon vinkin. Vinkki voi koskea perinteistä työasemasovellusta tai Web App -sovellusta.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvon 144-sivuisen Excel 2013 -oppaan. Kirja tuli viime viikolla painosta ja nyt sitä saa mm. Pienestä kirjapuodista. Käy tutustumassa myös kirjan sisällysluetteloon.


Jotta kommentointi olisi mahdollisimman vaivatonta, otan blogista pois tuon kammottavan kirjainvahvistuksen, joka valitettavasti piti laittaa päälle kaikenlaisten kehonrakennustuotekauppiaiden aktivoiduttua viime keväänä. Arvontaan voi osallistua sunnuntai-iltaan 25.8. kello 21:00 saakka.

torstai 15. elokuuta 2013

Tuottavuutta oikealla ajoituksella

Ajankäytönhallinnasta puhuttaessa korostetaan tehtävien priorisointia. Jokainen tietää mitä tämä tarkoittaa: Määritellään työpäivän tai viikon tärkeimmät asiat, jotka vähintään pitää saada valmiiksi. Muita urakoidaan sen mukaan kuin ehditään ja tulipalonsammutustilanteissa siirretään vähemmän tärkeitä tehtäviä. Tuottava ajankäyttö on kuitenkin muutakin kuin tehtävien tärkeysjärjestyksen määrittely ja tehtyjen töiden ruksiminen pois työlistasta. Se ei ole pelkästään sitä, että työpäivän jokaiseen väliin ahdetaan tekemistä. Tuottavuus on myös oikeaa ajoitusta.

(LUE LOPUT Yrittäjähuoltamon blogista, jonne kirjoitan elokuusta alkaen joka toisen kuukauden 15. päivä.)

maanantai 12. elokuuta 2013

Visuaalisesti ryhmässä: Mural.ly

Matt Fluent Brain -blogista vinkkasi kivasta työkalusta nimeltä Mural.ly: "Google Docs for visual people". Kyseessä on virtuaalinen valkotaulu tai seinä, johon voi luoda taulun (mural) ja lisätä siihen virtuaalisia post-it -lappuja. Lappujen sisältönä voi olla tekstiä, verkkolinkkejä, kuvia tai dokumentteja Google Drivesta. Perustili on maksuton. Maksamalla saa Pro-tilin tai Org-tilin.



Mural.ly toimii henkilökohtaisena inspiraatioseinänä tai storyboard-työkaluna, joka on saatavilla siellä missä vain on nettiyhteys. Tauluja voi myös jakaa muiden kanssa, jolloin siitä tulee visuaalinen ryhmätyöväline. Ne, joille "liimalapputyöskentely" on tuttua, voivat nyt siis ideoida myös etänä.



Mural.ly-seinän voi yhdistää Evernote-tiliinsä. Postauksen lopussa olevasta videosta puuttuu Evernote-kuvake, mutta minulla se näkyi heti Mural.lyn käyttöönoton jälkeen. Liekö selaimessa oleva Web Clipper riittänyt kertomaan, että tämä käyttäjä on myös Evernote-ihmisiä?

Mural.ly on helppokäyttöinen. Lyhyt video kuvaa työkalun perusidean hyvin:



iPhonea varten on tehty sovellus, jonka avulla voi lähettää aineistoa tauluihin. Leikkeet menevät erilliseen Mobile Inboxiin, josta ne vedetään tauluun. Tähän saakka vaikutelma on ollut positiivinen. Ryhmätyökäytön kokemuksia tarvitsen vielä lisää nähdäkseni miten tämä toimii raskaammassa kuin parin ihmisen satunnaiskäytössä. 

perjantai 9. elokuuta 2013

Google Drive -sovellusten uusi työkalu auttaa linkittämisessä

Tuskin kukaan enää tulostaa asiakirjaa lukeakseen sen. Ainakin ensimmäinen lukukerta tapahtuu yleensä suoraan ruudulta, joten asiakirjoissa olevista verkkosisältöihin vievistä linkeistä voi olla paljon apua. Google Driven tekstinkäsittely- sekä esitysgrafiikkaohjelmaan on hiljattain ilmestynyt linkitystä helpottava toiminto. Se toimii näin:

Kirjoita merkkijono, josta haluat luoda linkin ja valitse se. Avaa pikavalikko ja valitse Linkki, vaihtoehtoisesti voit käyttää myös työkalurivin komentoa tai Ctrl/Cmd+K-näppäinyhdistelmää. Näet valmiita ehdotuksia, mutta jos näistä ei mikään ole sopiva, valitse Etsi lisää. Näytön oikeaan oikeaan laitaan aukeaa Tutkimus-ruutu, jota voit käyttää haun tekemiseen.



Tottakai linkki toimii myös Google Drivessa sisäisesti ja tarjoaa sinne tallentamiasi asiakirjoja tai niissä olevia kirjanmerkkejä linkin kohteeksi.

Linkkisanan ei välttämättä ei tarvitse olla asiakirjassa valmiina vaan voit kirjoittaa sen pikavalikosta aukeavan valikon Teksti-ruutuun. Tämä toimii parhaiten kun linkki luodaan yksiselitteiseen merkkijonoon, kuten erisnimeen.

maanantai 5. elokuuta 2013

Kulttuuri ja mobiili ne yhteen soppii

Matkustelin heinäkuussa Etelä-Saksassa ja Itävallassa. Pääasiallinen kaupunkikohde oli Salzburg, josta matka jatkui pienempien kylien kautta takaisin Saksaan. Tiedossa oli paljon nähtävää, joten ennen matkaa tutkiskelin mitä kaikkea löytyisi iPhoneen helpottamaan kohteiden valintaa ja niiden löytämistä. Salzburgin omat infosivut esittelivät kokonaisen Apps für Smartphones -osaston, mutta loppujen lopuksi eniten hyötyä oli juuri noista kaupungin omista sivuista (tässä englanniksi), sillä ne toimivat erinomaisesti mobiilikäytössä. Siinä vaiheessa kun löysin Mozart-museosta QR-koodin lisätietojen hakemista varten, huomasin olevani luvattoman huonosti perillä siitä, mikä on kulttuuripuolen tilanne Suomessa. Taatusti on muutakin kuin Kansallisoopperan YouTube-kanava.



Joidenkin mielestä taidenäyttelyyn tms. tapahtumaan liittyvä verkkosivu tai mobiilisovellus on tarpeeton, taide-elämyksen pitäisi riittää sellaisenaan. Olen tästä jonkin verran eri mieltä. Useimmille ihmiselle luontevin tapa hakea lisä- tai taustatietoa on etsiä sitä verkosta. Museot, tapahtumat yms. löytyvätkin jo netistä ja useimmat myös yhteisöpalveluista, vähintään Facebookista. Verkossa oleva sivu tai verkkoon yhdistetty app löytyvät vielä silloinkin kun paperina saatu esitemateriaali on hävinnyt. Verkkosivun tai mobiilisovelluksen avulla voidaan myös hyödyntää kaikkea sitä tietoa, mitä on kerätty verkkoon vapaasti saataville esimerkiksi eri kielillä. Itse olen taustatietojen suurkuluttaja. Nähtyäni hyvän elokuvan, kuultuani kiinnostavaa musiikkia tai luettuani ajatuksiani liikuttaneen kirjan googlaan ahkeraan lisätietoja: Mitä muuta tämä ihminen olikaan tehnyt, keiden kanssa hän on työskennellyt, mitä arvostelijat ovat sanoneet? Ja voihan olla mahdollista, että digitaalisen maailman kautta löytynyt reitti madaltaa jonkun kynnystä tutustua asioihin, jotka on aiemmin tullut ohitettua. Koskaanhan ei tiedä, mitä omista raameistaan poistumalla löytää, suunnassa tai toisessa.

Tietenkään pelkkä app tai verkkosivu ei riitä. Tarvitaan kulttuurin osaajien tuottamaa sisältöä ohjelmakoodin lisäksi. (Jostakin syystä koin tarpeelliseksi taas kerran muistuttaa tästä asiasta!)

Oma kulttuuriharrastukseni pyörii pääasiassa musiikin ja elokuvan ympärillä, joille verkko on jo jonkin aikaa ollut itsestään selvä sisällön jakelun ja lisätiedon tarjoamisen kanava. Muiden osa-alueiden suhteen tarvitsin itsekin päivitystä, joten kyselin asioista perillä olevilta kavereilta vinkkejä. Niitähän löytyi (suurkiitokset Jukalle, Petrille, Eijalle ja Marille):

  • Tampereella Vapriikissa meneillään olevassa Kiinan terrakotta-armeijaa esittelevässä näyttelyssä saa mobiiliesittelyn älypuhelimeen sekä taulutietokoneelle, joko omalle tai näyttelystä lainatulle. Vinkin antaja kertoi, että esittelyäänitteet ja lisäteksti on toteutettu todella hyvin.
  • Mäntässä Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omistamista julkisista veistoksista saa kuulemma lisätietoa QR-koodilla: Älypuhelin avaa tietoa Serlachius-museoiden julkisista veistoksista. Itse kävin katsomassa Paperiperkele-nimisen näyttelyn, joka etenee kahdeksan dramatisoidun kohtauksen muodossa. Sovellus ei hyödynnä mobiiliteknologiaa samalla tavoin kuin muut esimerkit tässä, mutta toteutus oli onnistunut. Ilahduin myös huomatessani, että museon työntekijät bloggaavat
  • Mobiilisovellus AaltoSites esittelee Alvar Aallon töitä (iOS, Android). Voit esimerkiksi Helsingissä ollessasi katsoa mitä Aallon suunnittelemia rakennuksia löytyy olinpaikkasi läheltä. Kuulemma samanlainen on tulossa Tampereelle ja Jyväskylään. 
  • Tampereen Työväen Teatteri tarjoaa ohjelmistoa esittelevän mobiilisovelluksen iPhonelle ja Androidille. 
  • Ateneumin äänioppaita voi ladata mp3-tiedostona vaikka omaan älypuhelimeensa. 

Lue myös Eija Mäkisen blogista kuvaus Kiasman Wikimaratonista. Wikipediaan suhtaudutaan turhan penseästi, se on lähdekritiikin hallitsevalle hyvä työkalu.

Yllä oleva lista on pienen pieni otos. Jos tiedossasi on toimiva esimerkki kulttuuripuolen mobiilisovelluksesta tai oivaltavasta somen hyödyntämisestä, täydennän listaa enemmän kuin mielelläni. Jätä linkki blogin kommenttiin tai mihin tahansa somepalveluun, joihin jaan tämän postauksen (Twitter, Facebook, Google+, LinkedIn).