maanantai 28. tammikuuta 2013

Apua digiähkyyn

Pidin tänä aamuna puheenvuoron Mainostoimisto Zeniitin Apua digiähkyyn -aamiaisseminaarissa. Kerroin miten minä yrittäjänä käytän yhteisöpalveluita oman osaamiseni markkinointiin. Toinen ja suoraan sanoen tärkeämpi osa esitystä olivat kaikki ne asiat, joita olen oppinut tässä vuosien varrella kantapään kautta. Kaikkea oppimaani en edes ole vielä saanut otettua käyttöön sillä lailla kuin tahtoisin, mutta ehkä riittävän hyvä syy on se, että ei ole töiltään ehtinyt. En nimittäin ainakaan omassa tapauksessani usko siihen, että läsnäoloni verkossa olisi ulkoistettavissa tai ainakin pitäisi löytää supertaitava ajatustenlukija sitä tekemään.

Tässä käyttämäni diaesitys, joka on taas tyyppiä "toimii vain esityksenpitäjän kanssa". Tilaisuuden osallistujat saivat PowerPoint-muistiinpanosivut, joihin olin kirjoittanut tekstinä ydinkohtia puheenvuorostani.

Diaesityksen jakamiseen on puheenvuoron tilaajan lupa, en nimittäin pidä minään oletusarvona sitä, että asiakkaiden luona käytetty materiaali julkaistaan. On hienoa, että Zeniitin porukka suhtautui myönteisesti esityksen jakamisajatukseen.



maanantai 21. tammikuuta 2013

Opi ja työskentele verkossa lähti taittoon

Tipautin kirjan materiaalin eilisiltana taittajaa varten Dropbox-kansioon kolme viikkoa sovitusta deadlinesta myöhässä. Syitä ja selityksiä voisi tietysti ladella, mutta jääköön nyt. Tämmöistä se välillä on.

Kirjan 10 päälukua ingresseineen on lueteltu alla. Jokainen luku on itsenäinen kokonaisuus ja jakaantuu  edelleen pienempiin alalukuihin. Nimiin ja johdantoteksteihin tulee mahdollisesti muutoksia, itsekin huomasin jo heti tässä pari kohtaa, jotka haluan korjata. Kuva kannesta olisi ollut kiva, mutta sitä nyt ei ollut saatavilla -  takakansitekstikin on vielä kesken.

LUKU 1 Tiedosta ja osaamisesta

Tiedon määrän lisääntymistä näkee kuvattavan mm. tietotsunamina, tiedon hyökyaaltona tai esimerkiksi tietovyörynä. Näistä sanavalinnoista tulee mieleen, että niiden käyttäjä kokee olevansa pääsemättömissä tiedon määrän kanssa. Mieluummin rinnastaisin verkossa liikkujan leikkisään delfiiniin, joka sukeltelee informaatiomeressä. Välillä liidetään veden pintaa pitkin ja sitten sukelletaan syvempiin vesiin.

LUKU 2 Nettifiksuus

Verkkopalveluiden aktiivikäyttäjä tarvitsee nettifiksuutta, joka on sopiva sekoitus sekä teknistä tietoturvaa että käyttäytymistä, jolla ei aseta itseään ja tietojaan alttiiksi turhille riskeille.

LUKU 3 Miltä näytän?

Kun tietoturva on kunnossa, on aika luoda katsaus siihen minkä vaikutelman annat itsestäsi verkossa. Verkkoläsnäolo ei ole yhdentekevä asia, sillä maine verkossa on pysyvämpi kuin työpaikat ja yritykset.

LUKU 4 Hakukonehaku

Tehokkaaseen tiedon hakemiseen tarvitaan paljon muutakin kuin hakusanan kirjoittaminen selaimen hakukenttään. Internet on mahtava tietovarasto, mutta hyödyllisen tiedon kaivaminen sieltä esiin vaatii suunnitelmallisuutta ja tietoista työtä sekä myös sattumanvaraisuuden sietämistä.

LUKU 5 Sosiaalinen tiedonhaku

Sosiaalinen tiedonhaku täydentää hakukonehakua. Se perustuu tiedonhakijan omien verkostojen toimintaan internetissä. Sosiaalisen haun perusajatus on, että joku, jonka tunnen, on varmasti jo etsinyt sellaista tietoa, jota juuri nyt tarvitsisin.

LUKU 6 Hukattu linkki on hyödytön linkki

Ideoista ja tiedosta ei ole mitään apua, elleivät ne löydy silloin kun niitä tarvitsee.

LUKU 7 Digitaalinen muistikirja

Digitaalinen muistikirja päihittää PostIt-laput ja irralliset lippuset. Uudet muistiinpanovälineet kulkevat siellä missä sinäkin ja vievät vähemmän tilaa. Asiat myös löytyvät helpommin.

LUKU 8 Tiedon jakaminen

Sosiaalisen tiedonhaun laadun ja jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että ihmiset myös jakavat tietoa. Tässä luvussa tarkastelemme tiedon jakamista avoimissa verkostoissa. Onko hullun hommaa jakaa tietoa, kun ei siitä edes makseta?

Luku 9 Toimisto pilven päällä

Pilven päälle sijoitettu toimisto tarkoittaa työympäristöä, jossa työskennelläkseen ei välttämättä tarvitse kuin selaimen. Pilvipalveluna on saatavilla edullisia ja jopa maksuttomia työvälineitä, joiden avulla virtuaalitoimiston pystytys käy nopeasti ja vaivattomasti.

LUKU 10 Ajankäyttö ja itsensä johtaminen

Päämäärätön ajelehtiminen keskellä verkon virikevirtoja on tila, johon pitäisi varoa joutumasta. Verkko palvelee parhaiten niitä, jotka ovat oppineet huolehtimaan keskittymiskyvystään ja oman huomionsa suuntaamisesta.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Näitä seuraan vuonna 2013

Olen jo kahtena vuonna kirjoittanut vuoden vaihtuessa softasuositusten listan, mutta aikansa kutakin. Tämän bloggausvuoden aloitan listaamalla viisi asiaa, joita ainakin tällä hetkellä tuntuu olevan syytä seurata ensi vuonna.


Evernotella on selvästi tavoitteita

Evernote oli kahden edellisvuoden softasuositusten listalla ja jos olisin nyt laatinut vastaavan listan, Evernote löytyisi sieltä edelleen. Evernote for Business,  sovellushankinnat (mm. Penultimate) ja reipas kehitystyö ennustavat mielenkiintoista tulevaa vuotta. (Jos tämä softa on vielä outo, aloita tästä ja lue myös muut Evernote-postaukseni.)

Valtaavatko örkit omenatarhan?

Macin kanssa on toistaiseksi saatu olla aika lailla rauhassa, mutta suuret käyttäjämääräthän kiinnittävät örkkiteollisuuden huomion itseensä. Paljonko Apple-laitteiden suosion pitää kasvaa ennenkuin haittaohjelmauutisista ja tietoturva-aukkovaroituksista tulee arkea samaan tapaan kuin PC-puolella? Käyttöjärjestelmän tietoturvatasoa kehutaan korkeaksi, mutta aukoton se ei ole.

Nähdäänkö yhteisöpalveluiden käyttäjien uusjako?

Facebookin ja sen käyttäjien suhde alkaa muistuttaa väkivaltaista parisuhdetta, jossa nöyryytetty ja rusikoitu osapuoli antaa aina vain anteeksi.  Google+-palvelusta moni (mm. minä) on sanonut, että sehän nuukahti jo julkkareissaan. Ympäristöä on kuitenkin koko ajan kehitetty, ja Facebookin ylimielinen temppuilu kenties saa ovet käymään Google Plussaan päin. Osa panostaa luultavasti LinkedIn-palveluun. Joukkopakoa tuskin nähdään, mutta en hämmästy jos nettikäyttäjien aktiivisuuden painopisteet muuttuvat. Uusina muuttujina ovat vielä Twitter, joka on saanut paljon uusia suomalaisia käyttäjiä sekä Pinterest.  Entä mitä jatkossa merkitsee se, että blogien kuolemasta ei kai kukaan enää vakavissaan puhu, bloggaus on vain monimuotoisempaa kuin alkuvaiheessaan – blogeissa on jo pitkään nähty muutakin kuin pelkkää tekstiä ja yhä useampi bloggaa mobiilisti.

Onko maksuttomuuden aikakausi päättymässä?

Hesari pystytti maksumuurin, Google ei anna enää uusien domainnimien mukana maksuttomia työympäristöjä, toimittajat ryhtyvät julkaisemaan pitkiä artikkeleita, joilla on hinta! Sovelluskaupassa näkyy samanlaisia merkkejä: Yhä useammin free tarkoittaa kasinomainoksia suoltavaa ritilää, jolla voi tallentaa vain yhteen eksoottiseen tiedostomuotoon 3 kertaa kuukaudessa uudenkuun aikana. Kuka jaksaa pelleillä jos parilla kympillä saa vapauden tehdä mitä haluaa.

E-kirjan pelko

E-kirjasta 30–40 euroa, älkää kuulkaa viitsikö! E-kirjojen myynti kasvaa kasvamistaan rapakon takana. Minäkin ostan lähes kaiken ammattikirjallisuuden e-kirjoina iPadiin – onneksi käyttämästäni ammattikirjallisuudesta suurin osa julkaistaan englanniksi, joten ostoksen keskimääräinen hinta on 10–15 euron paikkeilla. Joskus on käynyt mielessä, että suomeksi julkaistavien e-kirjojen hinta pidetään väkisin tasolla, jolla vain harva ostaa niitä ja jonka vuoksi päästään sanomaan, että e-kirjoja ei voi julkaista kilpailukykyisellä hinnalla, koska niin harva ostaa niitä. Se, että Suomen markkinat ovat liian pienet kohtuuhintaiselle suomalaiselle e-kirjallisuudelle on pelonsekaista selitystä. Jos tilanne on tällainen, sille pitää hakea ratkaisu. Emme me voi jäädä miksikään paperikirjojen saarekkeeksi maailmassa, joka digitalisoituu vauhdilla. Ellei järkeviä win-win -ratkaisuja uskalleta hakea ja kokeilla e-kirjan kanssa, ennustan että suurin osa tietokirjailijoista tuottaa omaa digitaalista sisältöä muutaman vuoden kuluttua. Tämä skenaario saattaa kiinnostaa sisällöntuottajia. Tiina Raevaara, joka kirjoitti Suomen Kuvalehteen erinomaisen artikkelin Maksaisitko suomalaisesta työstä, on monessa kohdassa asian ytimessä, eikä vähiten tässä: “Tekijän pitää voida elää työllään.”

*****
Vuoden mittaan, kenties jo huomenna, ilmaantuu varmasti muuta, mutta näin tänään.